BONUSKIRJOITUS

Jetlagista selviytyminen

Oon matkustellu tähän asti jonkin verran ympäri maailmaa ja jetlag on tullut monta kertaa koettua. Kirjoitan tähän muutamia havaitsemiani vinkkejä aikaerosta toipumiseen. Varoituksen sanana sen verran, että seuraavat havainnot ovat täysin omakohtaiseen kokemukseen perustuvia ja ne eivät välttämättä sovi kenellekään muille. Perustelluilla tai perustamattomilla kommenteilla voi tuoda omia kokemuksia esille tai puoltaa/kumota allekirjoittaneen mielipiteet :P.

Jaan jetlagista selviytymisen kolmeen eri vaiheeseen: 1. Valmistautuminen eli ”toukka”-vaihe, 2. Matkustaminen eli ”koteloituminen ja kuoriutuminen” sekä 3. Matkasta toipuminen eli ”perhos”-vaihe.

1. Toukka

Toukka-vaihetta voidaan pitää kuoriutumisprosessin tärkeimpänä osa-alueena. Vaiheen kriittisyys riippuu vahvasti kuoriutumisen kestosta ja siten usein myös jetlagista. Seuraavat ohjeet korostuvat tilanteissa, jossa kuoriutuminen kestää yli kuusi tuntia ja jetlag on toukkavaiheeseen verrattuna viisi tuntia tai enemmän. Toukkavaiheen neuvoja kannattaa käyttää, vaikka kuoriutuminen ei olisikaan lähiaikoina tiedossa, sillä niiden avulla pysyy virkeänä ja kasvaa isoksi ja mahtavaksi.

Toukka-vaiheessa tärkeintä on luoda myöhemmille vaiheille mahdollisimman hyvä alusta eli toisin sanoen syödä mahdollisimman paljon puun lehtiä tai muuta toukan ravintoa. Tärkeintä syömisessä on monipuolisuus. Juuri ennen kuoriutumista on hyvä tuoda ruokavalioon paljon proteiinia ja pitkiä kuituja sisältävää ravintoa. Piiloutuminen ihmisten keittiöön antaa toukalle hyvät valmiudet kuoriutumisesta selviytymiseen, sillä muun muassa rahka, jogurtti, ruisleipä ja puuro ovat erinomaisia hyvän ruokavalion lähteitä. Ihmiskeittiöstä löytyviä hedelmiä kannattaa myös hyödyntää, sillä niistä saatavat vitamiinit pitävät ruumiin virkeänä myös normaalia raskaamman kuoriutumisen jälkeen. Toukka-vaiheen lopussa on syytä välttää kaikenlaisten keholle vaarallisten aineiden, kuten etyylialkoholin nauttimista. Ne vievät kehosta nesteet pois, mikä tekee kuoriutumisesta hyvin hapokkaan, jolloin myös perhosvaiheen alku kärsii.

Horrostilan kestosta ja ajoittamisesta on olemassa monella eri tasolla olevia teorioita ja ne vaativat erilaisen panostuksen. Amatööritoukille – johon myös itse lukeudun – on suositeltavaa tukeutua jompaan kumpaan seuraavista keinoista. Ensimmäinen keino on amatööritoukille, jotka pystyvät vaipumaan jonkin tasoiseen horrokseen kuoriutumisen aikana. Tällöin helpoin keino on horrostaa hyvin ennen viimeistä yötä tai kahta. Viimeisinä yönä/öinä on hyvä horrostaa hieman lyhyempi aika ja osaltaan viedä omaa sisäistä toukkakelloa perhosvaiheen kelloa päin. Eli jos perhosvaiheen kello on toukkavaiheeseen verrattuna esimerkiksi kuusi tuntia edellä, on hyvä mennä horrokseen mahdollisuuksien mukaan jo paria tuntia ennen normaalia aikaa. Tärkeinta on herätä mahdollisimman lähellä perhosvaiheen aikaa, joka tässä tapauksessa tarkoittaa heräämistä mielellään yli 4 tuntia normaalia aikasemmin. Jos taas perhosvaiheen kello on toukkavaihetta jäljessä, on horrostilaan menoa suositeltava pitkittää mahdollisimman paljon.

Toinen amatööritoukille suunnattu keino on niille, jotka eivät kykene menemään horrokseen kuoriutumisen aikana. Tällöin on pyrittävä joko nukkumaan mahdollisimman paljon erityisesti viimeisinä öinä, jolloin jetlagin ja kuoriutumisen aiheuttama horrosvelka ei vaikuttaisi toimintaan yhtä merkittävästi.

Pro-toukille eli amatööritoukkiin verrattuna useammin kuoriutuville on olemassa omat keinonsa jetlagista selviytymiseen. Koska allekirjoittaneella on kokemusta vain amatööritoukkana olemisesta, ei tässä paneuduta niihin syvällisemmin. Lyhyt briiffi on kuitenkin tarpeen, sillä ammattilaistoukan strategia sopii kuitenkin myös niille, jotka eivät pysty horrostamaan koteloitumisen yhteydessä. Ammattilaistoukka pystyy muuntamaan sisäistä toukkakelloan jo hyvissä ajoin perhosvaiheeseen päin. Sanotaan, että toukan sisäinen kello pystyy liikkumaan kaksi tuntia päivässä, joten ammattilaistoukka käyttää tätä hyväkseen ja pikkuhiljaa siirtyy jo valmiiksi perhosvaiheen aikaan. Jos koteloitumisten välillä on hyvin lyhyt aika, voidaan puhua jo extreme-toukasta, joka ei muuta sisäistä kelloaan juuri ollenkaan. Tätä esiintyy muun muassa lentäjätoukilla ja lentoemotoukilla, jotka pitävät vanhan horrosrytmin yllä, jotta sisäinen kello ei menisi sekaisin jatkuvasta jetlagista.

Aktiivinen liikkuminen antaa toukalle hyvät valmiudet kivuttomaan kuoriutumiseen, jolloin turvotusta ei esiinny yhtä paljon ja horrostilaan siirtyminen sujuu helpommin.

Jotkin toukat pystyvät selviytymään erittäin rankkana pidetyn etyylihoidon avulla kuoriutumisesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että ennen kuoriutumista nautitaan hyvin tasaisin väliajoin riittävä määrä etyylialkoholia, jotta ruumis pysyy tietynlaisessa horroksessa koko toukkavaiheen lopun ja kuoriutumisen ajan. Etyylihoidossa on ensiarvoisen tärkeää pitää jatkuva etyylialkoholin annostelu yllä myös kuoriutumisen jälkeen, jotta horrostila ei pääse laskemaan. Tasapainon heilahtelu suuntaan jos toiseen aiheuttaa erittäin voimakkaan ja pitkän reaktion kehossa, mikä tekee tästä hoidosta erittäin vaativan ja sitä suositellaan vain ammattilaisille. Etyylihoidosta voi etsiä alan kirjallisuudesta lisätietoa ja tässä artikkelissa ei paneuduta siihen enempää.

2. Koteloituminen ja kuoriutuminen

Kuten sanottu, koteloitumisen ja kuoriutumisen onnistuminen, eli sen, kuinka hyvin saa vaivuttua horrokseen lennon aikana ja kuinka vähän turvotusta ja matkapahoinvointia kuoriutumisen aikana syntyy, on hyvin paljon riippuvaista toukkavaiheen onnistumisesta.

Koteloitumisvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää juoda paljon nestettä, sillä ilma on usein hyvin kuivaa. Alkoholia ei suositella muita kuin etyylihoidossa oleville, mutta niille tankkauksen määrän suositellaan olevan normaaliin nähden kaksinkertainen. Kuoriutumistila on lisäksi usein melko viileää ja ainakin itsellä on vaikeuksia päästä tällöin horrokseen, vaipumista auttaa kuitenkin erinäköisten tilpehöörien kuten huppareiden ja erilaisten peittojen käyttäminen. Peitto on hyvä levittää alaruumiin peitoksi ja hupparin sisälle on hyvä piiloutua. Jos mahdollista, niin pään molempia puolia kannattaa tukea mahdollisuuksien mukaan kaikella pehmeällä täytteellä, joka pienentää tärinän määrää ja myös vaimentaa mukavasti koteloitumis- ja kuoriutumistilan hurinaa. Ammattilaistoukat käyttävät usein myös varta vasten kuoriutumistilaan suunniteltuja tukisukkia, jotka estävät nesteiden kertymisen alaruumiiseen ja aiheuttavat jetlag-pöhnän perhosvaiheessa.

Kokonaisuudessaan kuoriutumistilassa ei pysty toukkatilaan verrattuna vaikuttamaan läheskään yhtä paljon ympärillä tapahtuviin asioihin. Kyseessä on varsinkin pidemmissä koteloitumisissa ja kuoriutumisissa erittäin hapokas tilanne, joka saattaa hyvinkin pilata monta päivää perhosvaihen nautinnosta. Tämän vaiheen aikana kannattaa pyrkiä pitämään itsensä edes puolihorroksessa, sillä jo sekin auttaa perhosvaiheeseen tottumista!

3. Perhonen

Perhosvaihe on lähes suoraan tulosta toukka- ja koteloitumisvaiheen onnistumisesta, minkä lisäksi se vaihtelee hyvin paljon eri perhoslajien välillä. Tässä on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä noudattamaan paikallista perhosaikaa, jotta sisäistä kelloa saisi mahdollisimman paljon siirrettyä ja jetlag ei vaikuttaisi niin kauaa. Ensimmäisenä yönä kannattaa pyrkiä horrostamaan mahdollisimman pitkään, jotta jetlagista huolimatta ei olisi väsymys päällä koko ajan ja ainakin omalla kohdalla tämä auttaa mukautumaan uuteen unirytmiin.

Perhosvaiheessa omakohtaisena kokemuksena olen huomannut jatkuvan pienen pöhnän (joko itseaiheutettuna tai ei) edesauttavan sisäisen kellon siirtymistä. Jos on koko päivän hieman horroksessa, niin unen saaminen tarvittavaan aikaan on huomattavasti normaalia helpompaa ja jetlag on nopeasti ohitse. Tätä puolihorroksen kestävää aikaa on aluksi hyvä lääkitä muun muassa kahvilla, energiajuomilla tai muilla piristimillä. Tämä keino ei kuitenkaan välttämättä ole kaikille soveltuva, vaan sitä suositellaan ensin testattavan ja sen jälkeen todeta sen sopivuus itselle.

Perhosvaihe on usein toukan parasta aikaa ja siitä kannattaa ottaa mahdollisimman paljon irti! Edellä mainituilla ohjeilla ainakin allekirjoittanut on pystynyt verrattain hyvin toipumaan koteloitumis- ja kuoriutumisväsymyksestä. Toivottavasi näistä neuvoista oli joillekin hyötyä tai hupia, palautetta saa laittaa toukkapostilla kommenteille suunnattuun laatikkoon.

Adios!